Pääkaupunkiseudulla syntyy vuosittain yli kuusi miljoonaa tonnia jätettä, josta kotitalouksien osuus on noin 350 000 tonnia. Pääkaupunkiseudulla kotitalouksissa syntyvän yhdyskuntajätteen määrä on ollut kasvussa vuodesta 2004. Vuonna 2012 määrässä on nähtävissä laskua, mutta vielä ei trendiä voi päätellä.
Toukokuussa 2012 voimaan tulleella jätelainsäädännöllä pyritään vaikuttamaan kokonaisvaltaisesti jätehuollon kehittämiseen. Laki täsmentää eri toimijoiden velvollisuudet sekä asettaa jätehuollolle etusijajärjestyksen, jonka tavoitteena on jätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen. Suuremmissa kiinteistöissä lasille ja metallille on tulossa kiinteistökohtainen erilliskeräysvelvoite ja kartongin kiinteistökohtainen keräys laajeni vuoden 2014 alusta. Jätekuljetusten on tarkoitus siirtyä entistä enemmän HSY:n hoidettavaksi.
Väestönkasvu ja elintason nousu lisäävät luonnonvarojen kulutusta. Erityisen merkittävä on päätös mitä hankitaan ja toisaalta mihin hankittu tavara tai osa sitä, esimerkiksi pakkausmateriaali, joutuvat käytön jälkeen. Erityisen tärkeää on pyrkiä pienentämään tuotteiden ja palveluiden elinkaariaikaisia ympäristövaikutuksia, sillä usein kustannukset ja ympäristövaikutukset eivät synny vain tietyssä vaiheessa vaan useassa eri vaiheessa. Hankinnat muodostavat merkittävän osan kaupungin kuluista, Helsingissä jopa 40 prosenttia.
Keskeiset ympäristötiedot:
Kotitalouksien ja palveluiden synnyttämät jätemäärät
Ämmässuolla vastaanotetut jätteet